Kuka bloggaa ja kuka ei

Vieläkö muistat viime eduskuntavaalit? Muistelin lämmöllä kun tutkiskelin nettiä eduskuntavaalien alla ja etsin sieltä tietoa mitä ehdokkaat ovat asioista mieltä Kaikki ehdokkaat bloggasivat. Netti oli tulvillaan mielipiteitä ja kirjoituksia - edustajaehdokkaat kilpailivat nettikansan huomiosta. Nyt vaaleista on jo toista vuotta kulunut...

Niinpä aloin miettimään, että kukahan näistä aktiivisista eturivin poliitikoista bloggaa yhä... Jyrki Kasvi tietenkin, Jyrki luultavasti kertoi kolleegoilleen, että nettiinkin voi kirjoittaa mielepiteitään. Juu, Oras Tynkkynenkin näyttää vielä kirjoittavan - mutta Oraskin on vihreä ja lisäksi nuori kaveri. Soininvaaran Osmokin bloggaa - en tosin ole varma vieläkö Osmo on eduskunnassa - jotenkin minulla on sellainen mielikuva, että Osmo jättäytyi pois. Okei, vihreät bloggaa. Mutta kuten Jyrkin suhteenkin jo sanoin, se kuuluu jo melkein ideologiaan.

Entäs sitten kolmen suuren joukosta... Matti Vanhanen bloggaa yhä. Ei Matin kirjoittelua ehkä ihan blogiksi voi sanoa... kirjoittelu on yhtä värikästä kuin pääministeri itsekin. Lisäksi Matti varoo kertomasta mitä mieltä hän on asioista. Eli Matin kirjoitukset ovat lyhyitä ja kuivia. Mutta kyllä pääministeri kirjoituksistaan pari pistettä saa. Claes Andersson - jep, boheemi vasuri kirjoittaa aktiivisesti. En ole juurikaan yllättynyt, sillä Claesin habitus jo sanoo, että hän bloggaa. Hei, Ilkka Kanervakin julkaisee juttujaan netissä. Ei nyt niin älyttömän aktiivisesti, mutta kuitenkin. Sauli Niinistö ... heh, Saulin viimeinen kirjoitus oli vaalien jälkeisenä päivänä. Sauli on selvästi nettieläin, eikä blogi ollut suinkaan vain osa vaalikampanjaa (sarkastinen kommentti). Uusi ulkoministeri Alexander Stubb viihtyy verkossa - ja tuntuu jopa kirjoittavan fiilispohjalta pohdintoja eikä vain valtion virallista kantaa.

Demarit, minkähän siellä kulkee? Heinäluoma yllättää ja kirjoitteleepi nettiin aktiivisen tuntuisesti - pisteitä myös Eerolle. Hitto soikoon, Liisa Jaakonsaarikin bloggaa...

Pikainen tarkistus yllättää positiivisesti. Moni etulinjan poliitikko tuntuu jatkavan nettikirjoittelua vaalikauden ulkopuolellakin. Vai onko taas tulossa jotkut vaalit, kuten kunnallisvaalit?

Nuorten usko valtionjohtoon ei horju

Viime viikkoina Arkadianmäki on tarjonnut kansalaisille taas puhuttavaa ja hämmästeltävää. Juuri kun päästiin eroon seksuaalisesta ahdistelusta, tilalle astui vaalirahoitussotku. Kuka enää tarvitse 7päivää lehteä tai Katsoa, kun eduskunta tarjoaa sosiaalipornoa ilmaiseksi. Ja viestinvälittäjiksi ovat taipuneet kaikki valtakunnalliset "vakavasti otettavat" sanomalehdet.

Muutaman viikon vaalirahoitussekoilun jälkeen on käyty kyselemässä kansalaisilta onko heidän uskonsa valtionjohtoon mennyt rahoitussotkun seurauksena. Noin puolet yli 50 vuotiaista sanoi uskon alentuneen. Mutta alle 25 vuotiaista vain alle neljännes sanoi uskottavuuden alentuneen. Millä tätä voi selittää?

Uskon, että kyse on kompasta. Alle 25 vuotiailla ei ole idealistista kuvaa valtionjohdosta. Alle 25 vuotiaat uskovat, että eduskuntaan ja valtion johtotehtäviin hakeutuvien ihmisten tärkein motiivi on raha. Yli 50 vuotiaat muistavat vielä ajat jolloin Suomea rakennettiin rakkaudesta Suomeen - ja motiivit olivat enimmäkseen isänmaalliset. Olihan silloin lähihistoriassa aika jolloin itsenäisyys ja suomalaisuus eivät olleet itsestäänselvyyksiä. Nyky nuorisolle Suomi on itsestäänselvyys. Ei ole mitään muuta vaihtoehtoa. Eikä se ole huono asia - ehkä alle 25 vuotiaiden sukupolvi tuo mukanaan itsetuntoisemman ja kansainvälisesti rohkean sukupolven. Jo vaalirahoituskyselyt antavat osviittaa siihen, että ainakaan tulevat sukupolvet eivät ole naiiveja toisten ihmisten motiivien suhteen. Raha houkutta ja ajaa ihmisiä tavoittelemaan enemmän valtaa. Vastuu tulee valitettavasti vallan sivutuotteena - mutta vastuusta voi aina yrittää luikerrella; toiset siinä onnistuu ja toiset ei.

Asus EeePC - kesän hittituote

Avokkini kertoi, että Asusin EeePC on nyt kesän hittituote. Näin oli sanottu lehdissä. Moni tietotekniikkaa ja vempainmarkkinoita seurannut tietenkin on tiennyt laitteen olemassaolosta jo lähemmäs vuoden päivät. Tuotteesta kohuttiin mm. Engadget -Apple fanboy sivustolla viime syksynä. Alunperin Linux käyttöjärjestelmällä lanseerattu tuote herätti julkaisun jälkeen paljon mielenkiintoa ja keskustelua. Ja kun tuotekonseptia tutkailee, ei kohua voi ihmetellä. Hinta, speksit ja kenties laatukin vaikuttaa erinomaiselta - ja se sattuu rakoon missä ei juurikaan ollut tarjontaa. Mutta maailmanvalloitus on logistinen haaste - ja kilpailu on armotonta. Niinpä Asuskaan ei voinut jäädä odottelemaan kuinka EeePC:llä rahastetaan kun se saadaan kauppoihin. Tuotantokapasiteetti on rajallinen ja kilpailijoilta alkoi tihkua tietoon vastaavia konsepteja. Niinpä Asus julkaisi EeePC:lle seuraajan jo ennenkuin alkuperäinen laite ehti myyntiin suureen osaan maailmaa. Uudessa mallissa olisi mm. suurempi näyttö (tuo alle 8 tuuman näyttö oli EeePC:n melkein heikoin kohta).

Niinpä suomalainen markkinoita seuraava helpsti jättää alkuperäisen mallin ostamatta kun se nyt saapuu (ehkä) myyntiin meillä. Lisäksi ennenkuin tuo uusi suuremman näytön EeePC saatiin myyntiin edes USA:ssa ilmoitti Asus taas uudesta parannellusta mallista, jossa olisi energiaa vähemmän käyttävä prosessori. Tämä julkaisu paikkaisi toisen EeePC:n akilleen kantapään - eli lyhyen akun keston. Sivusta asiaa seuraavana sitä ihmettelee minkä kumman takia Asus tuolla tavalla kannibalisoi omia tuotteitaan...

Toisaalta, MSI julkaisi Wind -konsepti kannettavan joka osuu hieman EeePC:n hintahaarukan yläpuolelle, mutta speksitkin ovat eri luokkaa. Eli kilpailu todella on armotonta.

Nyt nämä tuotteet on vihdoin saapuneet kotisuomeen. Ja lehdistö ja markkinointikoneistot ajavat ihmiset himon valtaan - niinpä tuotteista tulee arvatenkin kesän hittituotteita. Itsekin lankesin ansaan ja aloin miettimään josko minun pitäisi ostaa MSI:n Wind -lappari. Kävin etsimään mistä tuota laitetta Suomessa saisi. Googlaamalla löytyi heti lähemmäs kymmenen verkkokauppaa joilla tuo Wind oli valikoimassa. Tarkemman tarkastelun yhteydessä sitä kuitenkin törmäsi taas tuohon periongelmaan: tuote on tilapäisesti loppu.

On siis taas onnistuttu luomaan hysteria, ilman että on kapasiteettia tyydyttää synnytetty kysyntä. Mitä tästä seuraa? Ihmiset haluavat laitetta, mutta kun sitä ei olekaan myynnissä - unohtuu hankinta jonkin ajan kuluttua. Ja niin jää jälkeen tyytymätön kuluttaja ja toteutumaton myynti.

Muistan kun TomTom julkaisi 910 navigaattorinsa Euroopan ja USA:n kartoilla. Minun oli yksinkertaisesti pakko saada se. Gigantti mainosti laitetta jopa lehdessä. Siispä riensin Giganttiin laitetta ostamaan - mutta kuinka ollakaan laitetta ei ollut myynnissä - se oli loppu tai sitä ei ollut koskaan saapunutkaan myymälään. Seuraavaksi soitin giganttiin josko sitä olisi jo myynnissä - en enää halunnut rientää kauppaan vain pettymään. Joka kerta kun soitin, oli laitetta tulossa "ensi perjantaina". Kolmen viikon soittelun jälkeen päätin unohtaa koko navigaattorin. Enkä ole ostanut tähän päivään mennessä irrallista navigaattoria (ostin tosin auton missä navigaattori on kiinteänä asennuksena). Ilmestymisen aikaan tuo TomTom 910 olisi maksanut noin 650 euroa. Vajaa vuosi sitten sitä myytiin noin 300 euron hintaan. Nyt malli on poistunut markkinoilta - enkä siis tosiaan ostanut sitä edes enää 300 euron hintaan.

On äärimmäisen turhauttavaa nähdä verkkokaupassa tuote myynnissä ja sitten huomata, että heille ei ihan oikeasti tuotetta edes ole - se on vain kataloogissa herättämässä mielenkiintoa. Tässä lie kyse internet liiketoiminnan lieveilmiöstä, missä kaupan perustaminen on helppoa. Ja perustamiskustannukset pidetään alhaisina siten, että ei hankita minkäänlaista varastoa millekään tuotteelle. Ei se haittaa vaika muutama diili jäisi tekemättä.

Ehkä olisi kuitenkin parempi, että lanseerataan sellaisia tuotteita joita on han oikeasti myyntiin saakka tarjolla.

Nesteen ja Shellin boikotti

Työkaverini mainitsi tänään Nesteen ja Shellin vastaisesta polttoaineen ostoboikotista. Joku aloitti kiertokirjeen missä kehoitetaan boikotoimaan Nesteen ja Shellin bensa-asemia. Boikotin logiikka on yksinkertainen. Mikäli riittävän moni jättää tankkaamatta Nesteellä ja Shellillä, on niiden lähes ainoa keino taistella markkinaosuuksista alentaa polttoaineen hintoja. Mikäli hintoja alennetaan riittävästi, on muiden pakko seurata.

Kauppalehti uutisoikin kiertokirjeestä / bokottihankkeesta jo 15.05.2008. Myös googlaamalla löytyy aiheeseen liittyviä osumia: "boikotoi neste asemia". Haluan myös itse kantaa korteni kekoon ja levittää tätä nöyrää boikottipyyntöä, mikä lienee pienen ihmisen ainoa työkalu kotimaista hirmuvaltaa vastaan.

Taistoon sikamaista valtionhallintoa ja autoilevaa kansaa sortavaa verottajaa vastaan!

Saiskos teille olla rasiallinen "ei oo":ta?

Launtaina olin ajatellut laittaa takapihaa vähän kesäisempään uskoon. Olisin tarvinnut Kekkilän ruskeaa puuhaketta yhden säkillisen sekä matalaa pajuaitaa, millä saan pidettyä koiran omalla pihallamme ilman valvovontaa. Niinpä marssin paikalliseen K-Rautaan (Lielahti, Tampere). Tuota ruskeaa haketta ei löytynyt, eikä löytynyt muuten pajuaitaakaan. Ostin tuota samaista haketta v uosi sitten noin kymmen säkillistä - myös silloin löysin sitä vasta kolmennesta vai neljännestä kaupasta. Kaikkia muita hakkeita hyllyissä oli, mutta ei tuota ruskeaa.

Sunnuntaina kävin ruokakaupassa - olimme tekemässä ruokaa mihin olisin tarvinnut vaahterasiirappia. Valitettavasti sitä ei ollut myytävänä. Oli vain tummaa siirappia.

Tänään tarkoitus oli syödä Feta -salaattia, mihin olisin laittanut Feta kuutoita öljyssä. Sitä ei kuitenkaan ollut paikallisen S-marketin (Lielahti, Tampere) hyllyssä. Tarjolla oli kuitenkin huomenna vanhaksi menevää kanaa. En ostanut.

Kuinka monta kertaa olenkaan mennyt ruokakauppaan ja joutunut poistumaan pettyneenä kun haluamani tuote on ollut loppu.

Kalliin katsastamisen maa

Taloussanomat uutisoi näyttävästi (tai no, ei se nyt mitenkään poikkeuksellisen näyttävä uutinen ollut) kuinka autokatsastaminen on kallistunut Suomessa kokonaiset 150% viidentoista vuoden aikana. Katastus kun maksaa nyt 49 euroa ja viisitoistavuotta sitten vain 17 euroa. Siitä sen voi laskea... hinta noussut 150 prosenttia, eli se on nyt noin 2.5 kertaa niin kallista kuin se oli viisitoista vuotta sitten.

Kyllähän se hurjalta kuulostaa... Mutta sitten kun ajattelee asiaa hieman tarkemmin niin uutinen on melkoinen ankka. 150% viidessätoista vuodessa on vain 6% vuodessa. Kaikki jotka eivät nukkuneet kaikkia matematiikantuneja muistaa miten koronkorkoa lasketaan - ja siitä kätevästi voidaan havaita vuosikoron olleen vain kuusi. Vertailunn vuoksi voisi sanoa sen, että Suomessa inflaatio oli viime vuonna lähempänä 5%.

Jos autoilusta pitää tänä päivänä uutisia kirjoittaa niin polttoaineen hinnasta sopii kirjoittaa. Diesel polttoaineen hinta on noussut noin vuodessa lähes 50%. Mikäli hintakehitys jatkuu samanlaisena, joudut maksamaan diesel litrasta viidentoista vuoden kuluttua 595 euroa. Siinä on uutisen ainekset.

Muistan kuinka lapsuudessani (25 vuotta sitten) juoksin r-kioskille ostamaan viiden pennin karkkeja markalla minkä löysin pihamaalta. Viidenpennin karkit maksoivat siis noin yhden eurosentin verran. Tänä päivänä tuskin saat mitään alle 10 sentin. Eli taloussanomien uutisointi-ideologian pohjalta voisi julistaa makeistien kallistuneen 900 prosenttia viimeisen 25 vuoden aikana. Sekin olisi tosin vain noin 20% hinnannousua vuositasolla. Mutta otsikko olisi raflaava: Makeisten hinta noussut 900% viimeisen reilun parinkymmenen vuoden aikana!

Ostosta palauttamassa - asiakaspalvelua parhaimmillaan

Tämä tarina on varmasti kaikille Suomessa joskus ostoksilla käyneelle tuttu. Pari viikkoa sitten olin öljyämässä terassia. Kun terassi oli öljytty tuli eteen pihakalusteiden öljyäminen. Terassin öljyämisestä jäänyttä värillistä öljyä oli liian vähän, joten päätin ostaa lisää öljyä. Satuin olemaan tiistaina käymässä Prismassa, josta tunnetusti saa ostettua lähes mitä vaan - ei tosin aina edullisimpaan hintaan, mutta mukavuudenhalu usein voittaa ja tulee tehtyä ostokset supermarketissa. Niinpä nappasin väenpaljoudessa öljypurkin ja hurautin kotiin. Kotona aloin tutkimaan öljypurkkia tarkemmin ja huomasin sen olevan kirkasta, eikä suinkaan lievästi värillistä. En halunnut öljytä kalusteita kirkkaalla öljyllä, vaan halusin niihin hieman väriä. Niinpä päätin palauttaa ostamani öljypurkin, jonka hinta oli 6.9 euroa. Purkki oli luonnollisesti avaamaton ja minulla oli kuitti tallella.

Niinpä tänään marssin tuohon samaiseen Tampereen Kalevan Prismaan. Totuttuun tapaan marssin ensimmäisenä Info pisteeseen, missä oletin palautuksen hoituvan. Infopisteen työntekijä otti kuittini, öljypurkin ja lapun mihin hän kopioi kuitista tuotteen nimen ja hinnan. Hän ojensi minulle kaikki kolme takaisin: öljyn, kuitin ja tuon uuden lappusen. Ihmettelin ääneen, että mitäs nyt tehdään. Myyjä ohjasi minut kantamuksineni kohti kauppaa ja sitä osastoa mistä olin öljyn ostanut. Siellä osaston myyjä tarkistaisi tuotteen ja kuittaisi palautuksen. Hieman hölmistyneenä lähdin lampsimaan kohti kaupan maaliosastoa.

Mutta kuinka ollakaan, tänään oli jonkin sortin asiakaspäivät. Lähes kaikista tuotteista oli 15 prosentin alennus. Niinpä kauppa oli kuin nuijalla lyöty. Asiakkaita riitti kuin jouluruuhkassa konsanaan. Kun saavuin maaleja myyvälle osastolle huomasin, että myyjiä oli totuttuun tapaan selvästi vähemmän kuin asiakkailla olisi ollut tarvetta. Niinpä kysäisin pienelektroniikkaosaston myyjältä, josko hän olisi voinut ottaa palautuksen vastaan. Hän kuitenkin ohjasi minut maaliosastolle: "Aki hoitaa meillä maalien palautukset". Katsoin myyjän osoittamaa toista myyjää jonka luona oli varmaan viiden asiakkaan jono - Aki nimittäin sekoitti maaleja. Marssin Akia kohti, epämääräisen jonomuodostelman perään. Hetken seisoskeltuani palasin kohti pienelektroniikkaosastoa, jossa molemmat myyjät olivatkin nyt varattuja. Ajattelin josko myyjä olisi sittenkin voinut sittenkin ottaa öjyn vastaan... Pidin silmällä molempia osastoja ja huomasin, että maaliosastolle oli ilmestynyt toinenkin myyjä. Hän tyhjensi jotain pakkausta hyllyyn työhön uppoutuneena. Kävelin tämän toisen myyjän luo ja kysyin josko hän voisi kuitata öljypurkin palautuksen. Hän tarttui ojentamaani paperiin ja kirjoitti siihen tuotteen hinnan ja puumerkkinsä.

Seuraavaksi vuorossa olisi siis rahojen vastaanottaminen. Tämä ei kuitenkaan onnistu kassalla, minkä kautta jouduin joka tapauksessa kulkemaan - minulla kun oli muitakin ostoksia. Ei suinkaan, vaan täytetyn palautuslomakkeen kanssa pitää mennä takaisin Infopisteeseen mistä minulle palautetaan rahat. Kun vihdoin saavuin infopisteeseen, lyhyen kassallajonottamisen jälkeen - päädyin taas jonottamaan. Tällä kertaa jonotus jäi onneksi melko lyhyeksi. Tosin juuri kun minun vuoroni tuli, infopisteen myyjä päätti soittaa jonnekin. Mutta kun puhelimeen ei vastattu, vuoroni vihdoin tuli. Ojensin palautuskuitin ja bonuskorttini - myyjä vähensi bonustililtäni tuon 6.9 euroa oikeuttaman bonuksen ja palautti rahat käteisellä.

Siis, ostamani tuotteen palauttaminen tapahtui seuraavan vaivattoman prosessin tuloksena:

1. Jonota info pisteeseen, mistä saat puoliksitäytetyn palautuslomakkeen
2. Toimita ostamasi tuote ja palautuslomake kaupan osastolle
   
3. Etsi kaupan osastolta myyjä ja jonota vuoroasi, jotta myyjä täydentää palautuslomakkeen ja ottaa alkuperäisen ostoksen vastaan
4. Toimita täydellisesti täytetty palautuslomake takaisin kaupan infopisteeseen mistä myyjä vihdoin palauttaa rahasi.

Helppoa ja vaivatonta. Jos olisin palvelulle perso ihminen, toteasin varmasti: Pitäkää Prisma tunkkinne - en ole tulossa teille enää asioimaan.

Muistan ajan jolloin ostoksen palauttaminen Prisman kaltaiseen kauppaan edellytti vain sitä, että toimitat tuotteen ja kuitin infopisteeseen missä tuote otetaan vastaan ja sinulle ojennetaan ostoksen hinta käteisellä...

Valtio menee verkkoon

Viime aikoina on voinut lukea yhä useammin kun valtion virastot ovat alkaneen panostaa enemmän ja enemmän verkkopalveluihin. Verottaja on tehnyt päänavauksen mahdollistamalla mm. työmatkavaähennyksen päivittämisen veroilmoitukseen yksinkertaisesti internet palvelun kautta. Myös Kela on alkanut tuoda uusia palveluita internetiin. Nettiä käyttävä kansa tervehtii palveluita ilolla, mutta mikäs kumma se valtionvirastot nettiin ajaa?

Liikeyrityksillä internetin käyttö palveluiden tarjonnassa on hyvin yksinkertaisesti perusteltavissa: kaikki asiat mitkä asiakas tekee itse on yritykselle halpaa. Näin erityisesti siksi, että työvoima on perinteisesti meillä kotosuomessa verrattain kallista. Valtiollapa ei ole juuri samoja ongelmia ollut: jos joskus olet saanut työpaikan valtionvirastosta, on varmaa, että potkuja ei tule vaikka talous kyntäisi kuinka syvällä. Vai muistatko koska viimeksi valtio olisi pitänyt YT neuvotteluja? Minä en muista niin tapahtuneen koskaan. Siispä kysyn itseltäni uudestaan: miksi valtio menee webiin nyt, eikä esimerkiksi viisi vuotta sitten? Onko teknologia edistynyt? Eihän se teknologiasta ole kiinni; pankithan ovat tuoneet palvelut nettiin jo lähes kymmenen vuotta sitten.

Kuvittelenkin, että valtion virastojen haluttomuus sähköistää palveluitaan johtuu kahdesta asiasta: ensinnäkin sähköoistäminen ei todellakaan ole halpaa hupia, eikä irtorahaa varmasti ole riittänyt henkilöstökustannusten lisäksi. Toisaalta sähköistäminen ja automatisointi olisi saanut valtion virastojen henkilöstökustannukset suurennuslasin alle - miten perustella yhtä suuria henkilöstömääriä kun kaikki on automatistoitu. Nyt korkeasuhdanteen aikana, saattaa rahaa riittää myös sähköistyshankkeisiin - ja ylimääräisen työvoiman ongelman korjaa eläköityminen - eli virastoissa työskentelee paljon eläkeikää lähestyviä suomalaisia, joita ei eläkkeelle jäämisen takia tarvitse irtisanoa, vaan väen väheneminen hoituu luonnollisen poistuman kautta...

Mutta toisaalta, voinhan olla väärässäkin...

Nettikaupan huijarit

Luin TiVi -lehdestä mielenkiintoisen artikkelin missä toimittaja oli joutunut / päässyt nettikaupassa huijarin vedättämäksi. Aihe oli mielenkiintoinen ja artikkelikin lukemisen arvoinen. Toimittaja väitti aavistaneensa kesken kaupankäynnin, että myyjä saattaa olla huijari, mutta päätti suorittaa ostoksensa huijauksenkin uhalla - saihan aiheesta artikkelin lehteen ja luultavasti artikkelista maksetuilla rahoilla korvattiin huijarille menetetyt toista tuhatta euroa.

Oli miten oli, nousi artikkelista muutama ajatus, jotka on syytä pitää mielessä ostettaessa netistä.

• Ensinnäkin, on erittäin tärkeää, että tiedät mikä on tavoittelemasi tuotteen todellinen hinta. Joskus löydät netistä todella edullisia tuotteita, mutta edullisen hinnan ja pilkkahinnan välillä on vinha ero. Ja pilkkahintaa kannattaa aina miettiä muutamaan otteeseen: miksi myyjä myy noin halvalla, vaikka tuotteen arvo käytettynäkin on mahdollisesti selvästi korkeampi.
• Kannattaa selvittää kenen kanssa asioi. En tarkoita mitään poliisin kautta suoritettavia taustaselvityksiä, mutta kannattaa pitää huolta, että esim huutokauppojen tapauksessa myyjällä on paljon positiivista palautetta. Negatiivisiakin palautteita saa olla, mutta lue erityisesti negatiiviset kommentit läpi - näin tiedät mikä sinua kyseisen myyjän tapauksessa mahdollisesti odottaa. Pari positiivista kommenttia ovat täysin arvottomia. Muutaman positiivisen kommentin saa kun myy halvalla jotain jopa tappiolla... Eihän se myyjää haittaa vaikka hän myisi viisi tuotetta 5 euron tappiolla jos saa huijattua yhdeltä 1000 euroa.
• Vältä ennakkomaksua... luottokortit, paypal, postiennakko ovat ostajan kannalta parempia. Ennakkomaksulla saatat säästää pari euroa, mutta riski on aina suurempi.
  
• Älä osta tuloihisi tai omaisuuteesi nähden liian kalliita tuotteita. Eli valmistaudu ostaessasi pahimpaan, eli siihen, että menetät rahat saamatta tuotetta - tai että rahojen palautus vaatii poliisin kanssa asioimista jne. Eli mitoita ostoksesi niin, että sinulla on oikeasti varaa hävitä rahat. Ihan sama ohje pätee uhkapeleihin, mutta nettiostamisessa ei todellakaan ole kyse uhkapelistä.
  

Itse olen vannoutunut nettiostamisen kannattaja. Kuten ole muutamaan otteeseen maininnut, ostan säännöllisesti ulkomailta eri hintaisia tuotteita. Kalleimmat ostokseni ovat olleet noin 500 euroa. Keskimäärin ostokseni ovat noin 50 euron suuruusluokassa. Olen myös ostanut mm. 250 euron mp3 -soittimen ennakkomaksuna Saksasta. Ja tuote tuli perille ilman ongelmia. Olen myös ostanut tuotteita täysin saksankielisiltä myyjiltä, ymmärtämättä saksaa juuri lainkaan - vain sen mitä babelfish.altavista.com pystyy tekstejä kääntämään. Mutta joka kerta kun netistä ostan, suhtaudun ostokseen siten, että en mahdollisesti tule saamaan rahoilleni mitään vastinetta. Lisäksi pyrin varmistamaan, että asioin mahdollisimman tunnettujen ja luotettavien myyjien kanssa (oli kyseessä huutokauppa tai verkkokauppa).

Osta siis aina ajatuksella ja huomioi ostokseen liittyvät riskit.

Muista myös, että edullinen hinta ei tarkoita automaattisesti huijausta. Ostin mm. surraund kovaääniset noin 40% halvemmalla kuin Suomesta kyseiset tuotteet saanut. Myös ilmasänky maksoi vain noin puolet kotimaisista hinnoista, vaimolle ostetun kellon ovh oli noin 1000 USD ja sen hinnaksi tuli (tulleineen päivineen) vain vähän alle 300 euroa.

Hurraa eduskunta, hip hei matkustusohje

Eduskunta on kirjannut matkustussääntöönsä, että virkamatkoilla tulee suosia pornovapaita hotelleja. Pornovapailla tarkoitetaan sellaisia hotelleja, jotka eivät tarjoa seksipalveluita, eivätkä esitä pornoa tai seksiä televisiokanavillaan. Oletan, että tällä jälkimmäisellä viitataan maksullisiin pornokanaviin, mitä useissa hotelleissa on vieraiden viihteeksi tarjolla. Aamulehden artikkelia lukiessani pääsi minulta kuitenkin pieni helpotuksen huokaus. Ohje sisältää myös sen ehdon, että pornovapaan hotellin tulee olla hinnaltaan ja sijainniltaan verrannollinen pornohotellin kanssa.

En tiedä minkälaisissa hotelleissa kansanedustajat vierailevat, mutta niissä hotelleissa mitä minä käytän, ei juurikaan ole seksipalveluita tarjottu. Pornokanavat ovat aika perusjuttu telkkarissa - ja tiedän, että useissa Aasian (tai ainakin Kiinan) hotelleissa saa kohtuullista korvausta vastaan perusteellisen hieronnan. Mutta eipä nuo hierontapalvelut ole minun matkoillani juurikaan silmille pompanneet. Niitä saa, jos osaa kysyä ja etsiä. Mutta autuaan tietämätön keskivertomatkaaja ei näihin palveluntarjoajiin törmää.

Ymmärrän täysin, että moraalin kannalta ei haluta kannattaa hotelleja jotka tukevat seksin myymistä. Mutta se että lähdetään vetämään rajaa siihen mitä hotellit televisiosta näyttävät, niin siinä kohtaa mennään jo metsään, kovaa ja syvälle. Odotankin, että seuraavaksi suosituksissa otetaan kantaa siihen, että halutaan edustajien välttelevän hotelleja joissa on minibaari tai niissä tarjoillaan alkoholia aulan baarissa.

Hyvä virkamiehet, eläköön matkustussääntö.